Lisääkö vai syökö urheilu hyvinvointiasi? Tee 7 kohdan testi!

Mietin juuri omaa urheilemista ja liikkumista erään brittiläisen pyöräilytiimin filosofian mukaan. Tiimi pohtii urheilua ja sen merkitystä samaan tapaan kuin kuka tahansa meistä voi miettiä suhtautumistaan johonkin itselle tärkeään asiaan.

Lisääkö vai syökö urheilu hyvinvointiasi? Pyöräilyjoukkue briteissä testaa tekemistään seuraavien seitsemän kysymyksen avulla.

Malli sisältää seitsemän kysymystä, joihin vastaus on joko kyllä tai ei. Kysymyspatteristoa tarkastelen vähintään kuukauden välein, jolloin pystyn havaitsemaan urheilussa tapahtuvia mahdollisia muutoksia.

1. Nostaako urheilu / liikkuminen elämänlaatuani?

Kyllä. Suurimpana tekijänä arjessani kyllä. Lenkkeilyn ja sitä kautta virkistymisen anti on parasta mitä keholle voi antaa. Tykkään laittaa itseni tiukille ja lisäksi urheilu antaa minulle jatkuvaa haastetta monella osa-alueella mm. ajattelun kanssa, henkisesti ja taidollisesti. Itsensä ylittäminen urheilussa tuo valtavia onnen hetkiä. Urheilun kautta olen saanut elinikäisiä, samanhenkisiä ystäviä, joiden kanssa jakaa niin lenkkivauhdit kuin iltateet.

Olen myös jonkun kerran vastannut tähän kysymykseen ei. Se on ollut hiihtokisan pettymyksen jälkeen tai urheilijavalinnoissa. Ehdoton ei on kuulunut myös loukkaantumisen yhteydessä, kun reisiluun kaulaan syntyi rasitusmurtuma suuresta juoksukuormituksesta.

Viime syksynä istuin jälleen isojen kysymysten äärellä, kun keskiselän vamma esti selän kiertymisen ja hiihtoliikkeet päivää ennen Rovaniemen Suomen Cupia. Rehellisesti sanottuna myös jatkuva kilpailuasetelma lajin ympärillä luo paineita ja suuren treenimäärän tuoma väsymys iltaisin näkyy arjessa jaksamisessa sekä siinä vastaako kumppanille kivasti vai ei-niin-kivasti.

2. Lisääkö urheilu stressikuormaa?

Ei. Olen järjestänyt opinnot ja työt siihen malliin, että voin keskittyä hiihtoharjoitteluun. Ja vaikka järjesteleminen ja erään lehtijuttuni otsikkoa lainaten “palapelin palasten kokoaminen” on vaatinut kokeiluja ja aikaa, olen äärimmäisen onnellinen sen onnistumisesta. Treenaaminen taas on niin itsestään selvä asia, että sille löytyy aikaa joka tapauksessa.

Toisaalta stressiä aiheuttaa hiihtoon liittyvät raha-asiat. Eli vastaus olisi kyllä. Minulla ei ole vielä niin merkittäviä yhteistyösuhteita, että jäisin millään tavalla itseä elättääkseni plussan puolelle. Minun täytyy siis isosti nauttia hiihtämisestä, koska haluan tehdä sitä.

Myös treenaamiseen liitettävät terveydelliset vastoinkäymiset aiheuttavat suuren stressikuorman. Niille kun ei toisinaan voi mitään. Itse olen kamppaillut viimeiset kuusi hiihtoharjoittelulle merkittävää vuotta erilaisten sairauksien ja vammojen kanssa. Silti olen joka talvi hiihtänyt kilpaa, onnistunut, harjoittanut samalla henkistä puolta sekä näyttänyt itselleni, että kaiken onnistuessa nappiin on mahdollisuus kurkottaa korkeuksiin.

3. Edistääkö urheilu stressinhallintaa?

Kyllä. Kaikista urheiluun liittyvistä vammoista huolimatta nautin ja virkistyn urheilun tuomista asioista.  “Hiihtolenkillä vauhdin huumaa – kaakao kuumaa – huolet jää unholaan…” Omien vahvuuksien ja kehityksen kohteiden tunnistaminen lisää voimavaroja arkeen, esimerkiksi mihin aikaan päivästä juuri Sinun on paras lenkkeillä ja haluatko epäonnistumisen hetkellä olla yksin vai käydä asiaa läpi porukassa.

Sama kaava pätee työelämässä, ja minä olen oppinut työelämän keinoja hiihtämisen kautta – eli mm. kuinka olla paras versio itsestäni, kuinka tehdä yhteistyötä ja käsitellä haastavia asioita.

Positiivinen ja kannustava, Meris Ida (oikealla) lenkkeili kesällä XC Partyn Girls´ Fest tapahtumassa yhdessä ultrajuoksija Satu Kähkösen ja Vuokatti Ski Teamin Aija Söyringin kanssa.

4. Edistääkö urheilu hyvien valintojen tekemistä ravinnon suhteen?

Kyllä. Olen oppinut mitä ja milloin pitää syödä, jotta nälkä lähtee ja pysyy poissa. Leireillä meillä kiertää kavereiden kanssa uudet ja vanhat reseptit. Syömisessä otetaan mallia toisesta mutta muistetaan myös omat rajoitteet ja se, että ruokailu on kuitenkin myös aika yksilöllistä hommaa.

Muun muassa meikäläinen tankkasi vuosi sitten leireillä aika annokset ruoka-aikoina, istui pureskellen viimeisenä pöydässä ja otti kiloja lisää suurin piirtein 0,5-1 kg/ per leiri. Ei olisi ihan niin paljon tarvinnut seurata muita 😀 Noh, siitäkin opittiin.

Terveelliset hedelmäsmoothiet ovat tämän tiimin välipala ja jälkkäri.

5. Parantaako urheilu unen laatua ja määrää?

Kyllä. Olen ollut viime vuosina hyvä nukkumaan ja huomaamaan milloin on päiväunien aika, sekä toisinaan kun niitä ei tarvitse. Ja selvähän se- kun on kovempi treenijakso, päiväunia tarvitsee palautumiseen mutta myös iltapäivän treenissä jaksamiseen.

Öisin tarvitsen vähintään 9 tuntia unta, ja jos mennään pidempi putki eli 2-4 yötä vajaammilla unilla, unta tulee kiriä pidemmissä pätkissä kiinni. Uni on tärkeä elementti arjessa ja pyrin arvostamaan sitä. Tuntuu, että unesta helposti karsitaan jos tarvitaan päivään lisää tunteja, vaikka unen positiiviset vaikutukset tuntien siitä ei todellakaan kannattaisi karsia.

6. Antaako urheilu joustavuutta ajankäytölleni?

Kyllä. Urheilu opettaa joustamaan suunnitellusta. Ihmiskeho ei ole kone, vaan sairastuu välillä ja silloin parannellaan. Äärimmilleen treenattu keho menee välillä vahingossa rikki tai väsähtää, silloin levätään. Kilpaa urheileminen opettaa päiviin ajankäytön hallintaa ja toisaalta usein kalenterin muokkaamista suunnitellusta toisenlaiseksi. Onnekkaat pystyvät etenemään koko kauden alkuperäisillä suunnitelmilla.

7. Pystynkö viettämään enemmän aikaa itselleni tärkeiden asioiden parissa?

Kyllä. Minulle on tärkeää tavoitteellisesti treenaaminen, yhdessä liikkuminen, ulkona ja luonnossa oleminen, itsen haastaminen ja itsen ylittäminen, onnistumisen kokemusten tavoittelu, ajankäytön hallinnan kokemukset, sekä liikkumisen ilo ja sen välittäminen. Kaikki nämä ovat niitä tärkeitä asioita, joiden kanssa pystyn viettämään enemmän aikaa urheilun kautta.

Minkälaiset vastaukset Sinä saat yllämainittuihin seitsemään kysymykseen? Voit peilata niitä vaikkapa musiikkiharrastukseen, ruoanlaittoon tai parisuhteeseen.

Omaan hyvinvointiin liitettävistä asioista saa pääpiirteittäisen kuvan vastausten kautta. Siten taas voi miettiä täytyykö johonkin asiaan tehdä muutos voidakseen paremmin. Huomaa, että elämäntilanteet muuttuvat eivätkä aina ole pysyviä. Pidempään jatkunut analysointi on luotettavampi mittari, kuin kerran tehty. Tärkeää on myös keskustella jonkun läheisen kanssa, jos moni vastaus tuntuu olevan jatkuvasti kielteinen.

Kuka?  Meriläisen Ida

Suomen iloisin ja positiivisin maastohiihtäjä ja liikuntatieteiden opiskelija Jyväskylästä. Minua draivaa eteenpäin jatkuva halu kehittää itseä, lisätä yhdessä tekemistä ja välittää liikkumisen ilosanomaa. Repertuaariini kuuluu liikuntakoulujen vetäminen taaperoista vaareihin. 

Kuvat: Mikko Halonen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *