Työmatkaliikunnan monet hyödyt – tiesitkö jo tämän?

Säät alkavat vähitellen lämmetä ja hiekat on lakaistu kevyenliikenteen väyliltä. Jos talvi tuli kuljettua töihin autolla, nyt on viimeistään korkea aika harkita työmatkaliikunnan aloittamista. Harva on pystynyt välttymään kuulemasta työmatkaliikunnan terveyshyödyistä. Kunto kohenee, mieli virkistyy, painonhallinta helpottuu ja jaksaminen paranee. Työmatkaliikkuminen tuottaa kuitenkin myös muita, harvemmin esiin tulevia hyötyjä.

Hyötyä tulee sekä keholle että ympäristölle

Työmatkaliikunta tarjoaa merkittäviä ajankäytöllisiä etuja. Päivään saa mahdutettua liikuntaa ilman, että se olisi jostain muusta pois. Työmatkojen liikkuminen ei ole mahdollisuus ainoastaan kuntoilijoille. Myös urheilijat voivat saada merkittävää ajankäytöllistä etua ja pienentää kokonaisrasitusta. Etenkin ultrajuoksupiireissä työmatkojen juokseminen on vähintäänkin yleistä.

Satu on ultrajuoksija ja hyödyntää työmatkat osana harjoitteluaan.

Liikennefaktan (2019) mukaan keskimääräinen henkilöauto tuottaa hiilidioksidipäästöjä 157,6 g/km. Jos mietitään 5 km mittaista työmatkaa, auton jättäminen kotiin vähentää hiilidioksidipäästöjä liki 400 kg vuodessa. Pelkästään sulien teiden aikana lihasvoiman käyttö alentaa auton aiheuttamia CO2-päästöjä vuositasolla 250 kg.

Säästät työmatkaliikunnalla myös rahaa

Ympäristön lisäksi työmatkaliikunnan vaikutukset on mahdollista huomata myös rahapussissa. Esimerkiksi Lappeenrannassa lähiliikenteen bussikortti kustantaa 54 e kuukaudessa. Bussiajelun vuosittaiseksi kustannukseksi kertyy 648 e. Kyseisellä summalla voisi hankkia joka vuosi tuliterän polkupyörän.

Kauppalehden (2016) mukaan henkilöautoilun muuttuva kustannus on 0,19 e/km. Kyseistä arviota käyttäen pelkkä 5 km työmatka tulee maksamaan vuodessa 473 e. Summa ei sisällä vakuutuksia, huoltoja yms. kiinteitä kustannuksia. Sekä ympäristö- että taloudellisuusnäkökulmia ajatellessa pidempi jalan kuljettu työmatka luonnollisesti kasvattaa saavutettavia hyötyjä autoiluun verrattuna.

Työmatkalla voi samalla pitää vaikka palaverin, jos on sama matka. Eväät, läppäri ja vaihtovaatteet kulkevat matkassa.

Työmatkan pituus vaikuttaa kulkuvälineen valintaan

Lyhyet työmatkat on helppo liikkua pyörällä tai kävellen. Myös pidempien matkojen kulkeminen tai haastavammat liikuntamuodot, kuten juokseminen, ovat mahdollisia, mutta vaativat hitusen lisää suunnittelua. Tärkein tekijä onnistuneeseen työmatkailuun ovat sopivat, tarkoituksenmukaiset varusteet. Esimerkiksi kunnon sadevaatteet ja toimiva juoksureppu tekevät liikkumisesta merkittävästi mukavampaa.

Pitkän työmatkan omaavien kannattaa harkita sähköpyörää, jolla ajaessa fyysinen rasitus pysyy järkevällä tasolla ja matka etenee nopsaan. Hyvien varusteiden lisäksi työmatkaliikuntaa voi helpottaa muutamalla pienellä kikalla; tarvittavat varusteet kannattaa varata jo illalla valmiiksi ja mahdollisuuksien salliessa työpaikalle voi varastoida kätevästi välipalaa ja vaihtovaatteita.

”Jokainen voi aamulla töihin tai kouluun lähtiessään miettiä, istahtaako taas ratin taakse vai pistääkö tänä aamuna tossua toisen eteen.”

Työmatkaliikunnasta ei tarvitse kehittää jokapäiväistä pakkomiellettä, vaan on syytä muistaa, että kroppa, mieli ja ympäristö kiittävät jokaisesta liikutusta päivästä!

Kirjoittaja: Satu Kähkönen / XC Party Master / kestävänkehityksen lähettiläs

Lue lisää täältä:

https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/henkiloautot/hiilidioksidipaastot

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoilun-todellinen-hinta-nain-paljon-auton-omistaminen-maksaa/8dbd2476-e7e2-38c0-ab78-03931f3e98e0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *