Oma tili

Kohti arjen tasapainoa – Miran matka sai uuden suunnan

Arjen tasapaino. Siinäpä loppukevään ja tulevan kesän päämääräni, joka vaatii mielen mylläämistä, uni- ja ruokapäiväkirjojen syynäämistä ja ennen kaikkea tavoitteiden uudelleen pohtimista. Miksi treenaan? Ketä varten treenaan? Ja millaisilla voimavaroilla treenaan?

Keho hoksii usein asioita ennen kuin mieli ymmärtää. Kun melkein joka treenissä joku kohta kropassa kipuilee, ei homma ole ihan hanskassa.

Kun asetin itselleni tavoitteeksi juosta tulevana kesänä NUTS Karhunkierroksen 55 kilometriä, olin ihan varma, että onnistun. Tavoitteeseen pääseminen vaatii vain treenaamista, ajattelin. Unohdin kuitenkin yhden oleellisen seikan, arjen ja elämän siinä treenaamisen ympärillä.

Vauvavuosi, niin ihanaa kuin se onkin, toi mukanaan yövalvomiset, aika ajoin iskevän totaaliväsymyksen ja mielen, joka ei ihan aina jaksanut miettiä, onko syöminen optimaalista treenaamisen kannalta.

Kotimammailun jälkeen aloitetut työt toivat palettiin oman lisänsä. Kun aamulla keho ja mieli taistelee vähäisten unien aiheuttamassa usvassa ja työpäivän jälkeisessä illassa on ainoastaan pari tuntia aikaa viettää oman lapsen kanssa, mihin kohtaa treenit ajoittaa.

Tätä kaikkea en hoksinut itse. Yritin treenata vähillä unilla ja energioilla vaikka keho mutisi vastaan, mutta en ymmärtänyt löysätä tahtia. Vasta kun ihana valmentajani Riikka pohti minulle ääneen unen, ravinnon ja treenin muodostamaa kultaista kolmiota, annoin itselleni luvan pohtia asioita uusiksi.

Liikunta on minulle omaa aikaa. Nautin tavoitteiden asettamisesta, niitä kohti pyrkimisestä ja itseni ylittämisen tunteesta. Seuraava tavoitteeni onkin saada arki tasapainoon. Tehdä valintoja ja asioita hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Ilman hyviä yöunia ja ravitsevaa ruokaa on ihan turha odottaa tuloksia lenkkipoluilla. Ainakaan sellaisia, joista tulee hyvä mieli ja suupielet nousevat ylöspäin. Siksipä täällä panostetaan nyt niihin. Ruokaa tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein, unta useampi tunti enemmän kuin tähän asti ja omaa aikaa lenkkipoluilla jokaisesta kerrasta nauttien.

En varmastikaan ole ainoa kuntoilija, joka pyörittelee päässään elämänsä kolmea tärkeää palikkaa: perhe, työ, treenit. Miten saisi vuorokauden tunnit riittämään? Työ haukkaa päivästä suurimman osan. Loput tunnit jäävät jaettavaksi perheelle ja treeneille. Missä kohtaa on aikaa leikkiä lasten kanssa ja milloin juosta lenkkipolulle?

Mieli on täynnä ristiriitaisia tunteita, mutta myös kutkuttavaa odotusta. Vaikka nimi on nytkin loppukesän kisojen lähtölistassa, en tuijota enää sinne kken päähän. Tarkoituksena on nauttia jokaisesta ulkoiluhetkestä Espoon poluilla ja matkata kohti kesää ilolla. Katsotaan, mihin ja miten pitkälle tasapaino minua vie.