Maija mattotestissä kymmenen vuoden tauon jälkeen
Kirjoittaja: XC Party Grand Master Maija Oravamäki
XC Party ja ODL Liikuntaklinikka aloittivat hiljattain yhteistyön, jonka ansiosta kävin mittauttamassa maksimaalisen suorituskykyni suorassa hapenottokyvyn testissä juoksukuormituksessa ODL:n Liikuntaklinikalla. Testi toteutettiin juoksumatolla ja tällaisena se soveltuu hyvin urheilijoille ja tavoitteellisille kuntoilijoille.
Testit ovat urheilijalle tuttua hommaa
Edellisestä kynnystestistäni oli vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta aikaa. Testiprotokolla itsessään oli minulle kuitenkin varsin tuttu ja hyvässä muistissa, koska kiihkeimpinä kilpavuosinani 1995-2009 kävin juuri Liikuntaklinikalla suorassa hapenottokyvyn testissä miltei vuosittain. Usein kävin jopa kaksi kertaa vuodessa mittauttamassa kynnykseni ja maksimaalisen suorituskykyni.
Alkuvalmisteluissa mitataan kehonkoostumus ja virtatilavuusspirometria
Testi alkoi kehonkoostumuksen mittaamisella. ”Ennen vanhaan” testaaja mittasi rasvaprosentin ihopoimuista laitteella, jonka toiminta muistuttaa lähinnä mauser-mittarilla mittaamista. Nykyään mittauslaitteisto on monipuolisempi, kun InBody-mittari kartoittaa myös lihastasapainon. Ilokseni sain havaita, että puolieroja raajojen välillä ei ollut. ”Pikkuviat” siellä täällä kropassa saattavat aiheuttaa merkittäviäkin puolieroja raajojen lihasmassassa, mikä sitten taas aiheuttaisi lisää vaivoja ja ongelmia pitkässä juoksussa.
Seuraavaksi oli vuorossa virtaustilavuusspirometria, siis testi, jossa puhallan putkiloon niin paljon kuin keuhkoista lähtee. Testin tulos kertoo, kuinka monta litraa keuhkojeni tilavuus on. Mattotestin aikana hengityskaasuanalysaattorin avulla sitten näkee, kuinka hyvin pystyn hyödyntämään keuhkojeni tilavuuden.
Jani Ailovuo oli testausmestarina
Tämän jälkeen pääsin sitten juoksemaan verryttelyjuoksua matolla, kun samaan aikaan testaaja Jani viritteli testivälineistöä valmiiksi. ”Happinaamari” päähän, sykepannan uudelleen kostutus (varalta), turvavyön kiinnitys vyötärölle ja juoksutesti oli valmis alkamaan!
Juoksutesti aloitettiin erittäin maltillisella vauhdilla. Juoksin juoksumatolla aina kolmen minuutin pätkiä nousevalla vauhdilla. Jokaisen juoksupätkän jälkeen Jani otti sormenpäästä verinäytteen maitohappoanalysaattoriin. Ja koska testi oli suora hapenottokyvyn testi, testin aikana minulta mitattiin myös hapenkulutus hengityskaasuanalysaattorilla.
Loppujen lopuksi juoksin itse testin aikana yhdeksän kuormaa, eli yhdeksän kertaa kolmen minuutin pätkän. Jani kysyi, haluanko lähteä juoksemaan vielä kymmenennenkin kuorman, mutta olin jo sen verran uupunut, että kieltäydyin kohteliaasti.
Testin aikana sykkeeni tallentui mittaristoon, johon tallentuneiden tietojen ja laktaattiarvojen perusteella minulle määritettiin henkilökohtaiset sykerajat kestävyysharjoitteluun. Lisäksi sain tietää maksimaalisen hapenottokykyni (VO2max), joka on yksi kestävyyskunnon ja toimintakyvyn tärkeimmistä mittareista.
Testin jälkeen kävimme Janin kanssa testipalautteen läpi huolellisesti. Testitulokset kertoivat sen, mitä olin jo etukäteen aavistellut: aerobinen kynnykseni ei ollut niin korkea, kuin olisin sen toivonut olevan. Olen kyllä tehnyt todella paljon matalatehoista harjoittelua, mutta nykyvuosina se on ollut ennemminkin ”mukavuusalueella tapahtuvaa ulkoilua” ihan sanan varsinaisessa merkityksessä.
Testin motivoimana kaivoin heti oman sykemittarini esiin laatikon uumenista ja otin sen säännöllisesti käyttöön. Jatkossa varmistan mittarin avulla, että osa peruskestävyysharjoittelusta tapahtuu peruskestävyyden yläalueella aerobisen kynnyksen tuntumassa, jotta saan ”työnnettyä” aerobista kynnystä ylöspäin. Ja aivan, Elmo-koira ei enää jatkossa saa vetää minua jokaisella lenkillä perässään, vaan teen työn ihan itse. 🙂
Jokaisella tulokset ovat kuitenkin yksilölliset. Yleensä ongelma on päinvastainen: matalatehoista liikuntaa tulee suhteessa ihan liian vähän.
Anaerobinen kynnykseni oli hyvällä tasolla, mitä osasinkin odottaa. Olen kuitenkin pyrkinyt vähintään kerran, joskus kaksi kertaa viikossa tekemään laadukkaan vauhtikestävyysharjoituksen. Myös 2-3 kertaa vuodessa suorittamani oma kenttätesti, kymppi kovaa juosten, on kulkenut aina ihan hyvin. Jos nyt kuitenkin onnistun kesän aikana parantamaan aerobista kynnysvauhtiani, vaikuttaa se positiivisesti myös anaerobiseen kynnysvauhtiini.
Maksimaalinen suorituskyky ei ollut parasta A-luokkaa, mikä on ymmärrettävää, kun sillä alueella on harjoitteluakin minimaalisesti. Hiihtokisat ovat talvisin mukavasti rassanneet maksimialuetta, mutta nyt kisojen vähyyden takia se osa-alue on jäänyt vähälle huomiolle.
Testistä saa arvokasta tietoa harjoittelun tueksi ja omiin tavoitteisiin
Paitsi, että testin perusteella sain harjoitustasot kestävyysharjoittelun tueksi, määritti testi myös minulle ennusteajat puolimaratonille ja maratonille. Ja mikä hassuinta, puolimaratonin ennusteaika oli juuri sama kuin minkä juoksin viime vuonna Limingassa järjestetyssä puolimaraton-kisassa. Miksipä se aika olisi muuttunut, kun harjoittelukaan ei ole muuttunut miksikään!
Bonuksena testi antoi motivaatiota harjoitteluun!
Testin avulla sain motivaatioruiskeen harjoitella hieman laadukkaammin jatkossa. Osaan hyvin analysoida ja testata omaa kuntoani, mutta nyt tuntuu siltä, että aion käydä testissä syksyllä uudelleen ja nähdä korkeammat pylväät suorituskyvyn seuranta -kaaviossa. 🙂
Yhteistyössä
XC Party luottaa ODL:n asiantuntijoiden ammattitaitoon fysioterapia, kuntotestaus ja urheilulääkärin palveluissa. Niinpä klubilaisemme saavat hienoja etuja yhteistyöstä. Investointi omaan hyvinvointiin kannattaa!
