Oma tili

Palautumisen opettelua – Miten kilpahiihtäjä seuraa palautumista?

Kirjoittaja: XC Party Master Ida Meriläinen

Kysyttäessä kuinka palaudun, joudun laittamaan ajatteluni puntariin. Rehellisesti en osaa suoraan vastata kuinka palaudun. Perusasiat kuten lepo ja terveellinen ravinto ovat olleet palautumiseni kulmakiviä tähän saakka. Olen aina ollut hyvä nukkumaan päiväunia ja ne ovat olennainen osa etenkin leiripäiviä. Se, mikä erottaa kilpaurheilijat toisistaan, on harjoittelun ja levon/ palautumisen henkilökohtainen oikea suhde.

Mutta mitä tarkoittaa riittävä lepo? Milloin kuormitus menee yli vaikka palauttelisi mielestään tarpeeksi?

Tunnen kehoni hyvin, mutta silti välillä tulkitsen sitä väärin. Itseni yllätykseksi edellisen kerran homma meni yli marraskuun hiihtokauden avauskisoissa. En jostakin syystä vain palautunut kunnolla. Niinpä jouduin tulemaan leiriltä kesken kaiken kotiin, enkä voinut harjoitella kahteen viikkoon. Juuri silloin, kun olisi pitänyt treenata kovempaa kuin koskaan. Mitä opimme tästä?

Näin seuraan palautumista

Seuraan kehon kuormitusta ja palautumista HRV4Training sovelluksella, joka näyttikin viime marraskuussa korkeampia sykelukemia ja vastaavasti matalaa sykevälivaihtelua. Mittaus tehdään aamuisin, ja aina samalla tavalla aamusta toiseen. Muutaman minuutin mittaus ei vaadi paljoa aikaa, joten se sopii minun aamuuni.

Ida seuraa palautumistaan sovelluksella, joka näyttää sykevälivaihtelua.

Seuraan olotilaa myös kontrolliharjoituksilla juosten ja sauvarinteessä, koska aamun sykearvot eivät aina kerro kaikkea. Olen myös harkinnut OURA -älysormuksen hankkimista, koska sillä saa monipuolisempaa tietoa palautumisesta.

Ylirasitus tai huippuflow

Opettelen nyt 24-vuotiaana palautumaan optimaalisesti. Tunnen, kun keho alkaa väsyä ja kun lenkille meneminen on hankalampaa. Urheilijana on tietyllä tapaa haastavaa tulkita kehon viestejä, sillä kehittyäkseen täytyy viedä tekeminen fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn äärirajoille.

Välillä väsyneenä täytyy jaksaa suorittaa, kun taas välillä keventää. Aina viestejä ei tulkitse oikein. Voi olla pienestä kiinni kiikahtaako olotila ylirasituksen vai huippuflown puolelle.

Vapaa-ajalla tehdään muuta kuin treeniä

Urheilun lisäksi kaikki tekeminen tietysti vaikuttaa palautumiseen. Opiskelu, työt ja vapaa-aika voivat olla parhaimmillaan aktiivista ja virkistävää palautumista tai sitten syödä terän vaikka olisi harjoitellut ja nukkunut muuten hyvin. Hulluttelu, ystävät, käsityöt ja valokuvaus ovat minun tapojani virkistäytyä.

Päiväunet eli “Power Nap” ovat tunnetusti hyvä keino parantaa omaa suorituskykyä. Moni ennätys ja huippusuoritus urheilukentilläkin on syntynyt päiväunien jälkeen.