Palautumista ja älykästä harjoittelua raskaan raadannan sijasta
– Päivin terveiset MindTrek -teknologiakonferenssista
Tampereelle kokoontui pitkästi yli toistatuhatta teknologiayritysten, kuntien, kaupunkien ja yliopistojen edustajaa jakamaan ja keskustelemaan alan uusista trendeistä ja tulevaisuuden tarpeista. “New technologies in sports and e-health” oli yksi konferenssin teemoista. Tervahiihdon Päivi Lohikoski osallistui näistä muutamiin sessioihin. Tässä blogissa avataan muutamia löydöksistä, jotka saattavat kiinnostaa myös Tervahiihtoyleisöä.
1. Palautuminen ja lepo
Palautumisen ja levon merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Erilaisten laitteiden avulla palautumista ja stressitasoa sekä unen laatua voidaan mitata kohtuullisen tarkasti ja sen pohjalta on helpompaa suunnitella seuraava harjoitus. “Rest is a weapon” -sanoi jo Teemu Selänne kauan sitten ja tämä on myös kestävyysharjoittelussa nouseva trendi. Tähän on tarjolla uutta teknologiaa esimerkiksi Oulussa kehitetty Oura -sormus.
Podium Oy:n Petri Virtasen mukaan urheilun alalla Suomessa on yhä vallalla raadannan kulttuuri: ” Kärsimys ja kova työ on tie voittoon!”. Nykytutkimustiedon ja käsityksen mukaan tämä tie johtaa erityisesti nuorilla urheilijoilla ylikuntoon ja erilaisiin ylirasitustiloihin ja ne joilla näin ei käy, ei kehitys kuitenkaan ole optimaalista. Virtanen tekee yhteistyötä maastohiihdon maajoukkueen kanssa ja hänen mukaansa maajoukkueessa käytetään toistaiseksi edistyneintä teknologiaa ja menetelmiä urheilijoiden suorituskyvyn ja palautumisen mittaamisessa.
2. Tiedä mitä tiedät ja mitä sillä tiedolla teet
Maajoukkueurheilijan suorituskykyä mitataan kolme kertaa vuodessa, tulokset analysoidaan ja niiden pohjalta tehdään yksilölliset suunnitelmat, joiden pohjalta jokainen yksilönä voi menestyä. Jos menestystä ei tule, sekin analysoidaan huolellisesti ja opitaan virheistä. Lisäksi tietoa jaetaan oman verkoston sisällä ja ulkopuolelle.
“Tärkeintä on tietää mitä tiedetään ja mitä sillä tiedolla tehdään.”
Esimerkiksi Suunto -kellot tarjoavat treenistä n. 2000 erilaista parametriä. Kuinka erottaa juuri tietyn henkilön, tietyn tilanteen kannalta tärkein tieto? Kuinka suunnitella seuraava treeni optimaaliseksi juuri siihen tilanteeseen? Tämän luulisi olevan helppoa, mutta sitä se ei suinkaan ole.
Mielenkiintoisen perspektiivin esitti Tytti Julkunen Forciotilta. Valmentajan työkalut ennen olivat Excelit, kello ja verikokeet ja valmennus oli valmentajavetoista. Tällä hetkellä urheilijaa kuunnellaan enemmän ja suorituksen aikana voidaan saada erilaisilla mittareilla reaaliajassa dataa, kuten maitohappopitoisuuksia, jota sekä urheilija että valmentaja voivat seurata jo suorituksen aikana ja jälkeen. Seurannan painopiste voi olla esimerkiksi tekniikassa, kuormassa tai voimankäytössä. Teknologiset ratkaisut ovat mukana sekä mittaamisessa, palautteiden keräämisessä, jakamisessa että vuorovaikutuksessa.
3. Big data ja AI valmentajan ja urheilijan apuna
Tulevaisuudessa avuksi tulevat big data ja AI (artificial intelligence). Tietoa harjoittelusta ja kilpailuista kertyy vuosien aikana valtavia määriä ja niistä voidaan koostaa erilaisia tietokokonaisuuksia. Päätöksenteko voidaan jättää tekoälylle, joka pystyy käsittelemään monimutkaisia tietokokonaisuuksia nopeammin ja tehokkaammin kuin kokenein valmentaja. Käytännön yhtenä esimerkkinä:
“Jos henkilö juoksee virheellisellä tekniikalla puoli vuotta 15 kilometrin lenkkejä, niin todennäköisyys saada polvivamma tietyssä ajassa on esimerkiksi 85%.”
Laitteet siis keräävät dataa pitkällä aikavälillä, AI vertaa sitä verrokkiryhmiin, yhdistää tietoa toisiinsa ja jalostaa datasta selkeää ja helposti omaksuttavaa tietoa valmentajalle ja urheilijalle. Lisäksi tieto menee suoraan pilveen, jossa vaikkapa urheilijan hapenottolukemat ja laktaattipitoisuudet voivat olla reaaliajassa esimerkiksi kisaselostajien ja yleisön nähtävillä. Tällä tavalla saadaan ihan uusia elementtejä urheiluyleisön seurattavaksi.
Forciotin varsinainen tuote oli kengän- tai mononpohjaan asennettava ohut muovikelmu, joka mittaa esimerkiksi ponnistusvoimaa ja painon jakautumista suorituksen aikana. Tämän teknologian avulla NBA -pelaajien kuormitustila on voitu arvioida tarkasti. Jos pelaaja ei pysty ponnistamaan riittävän tehokkaasti, on tulkittu että hän ei ole palautunut riittävästi ja siten harjoittelua on voitu muuttaa. Samalla teknologialla voidaan seurata juoksijan tai hiihtäjän suoritustekniikkaa tai ponnistusvoimaa.
Minkälaista dataa sinä keräät omista treeneistä? Mikä tieto sinua kiinnostaa ja mihin ja miten sinä sitä käytät? Käytätkö sinä ammattilaisen apua seuraavien treenien suunnittelussa vai toimitko fiilispohjalta?
Nyt elämme suuressa teknologisessa murroksessa, jossa omien tietojen päivittäminen on kiinnostavaa, olitpa sitten harrasteurheilija, kilpaurheilija tai valmentaja. Uusia mahdollisuuksia valmennukseen ja harjoitteluun tarjoaa virtuaalitiimit sekä joukkueille että yksilöille. Valmennusta ja urheiluyhteisön tuki voidaan antaa verkossa ajasta ja paikasta riippumatta, kun työkalut on fiksusti valittu ja tiimillä on tarvittava viestintäkompetenssi ja pelisäännöt selvillä. Tässä taas apua antaa DSport yhteistyössä ammattivalmentajien kanssa.
