Urheilija taipuu, mutta ei katkea

Kirjoittajat: Aija, Ida ja Päivi

Hiihdon Suomen Cup käynnistyi viikonloppuna ja sadat hiihtäjät matkustivat Vuokattiin ottamaan selvää omasta kunnostaan.  Osalla mieli oli luottavainen, osalla toiveikas ja kaikilla oli varmasti jännitystä ilmassa kauden alussa. Onhan sillä merkitystä, alkaako kausi mahalaskulla vai napakymppisuorituksella.

Jokaisella on takanaan erilaisia harjoituksia ja erilainen tausta, josta ladulle ponnistetaan. Kokeneiden maajoukkuehiihtäjien joukkoon mahtui nuoria lupauksia kokemusta hakemassa ja liuta kaksikymppisiä nuoria aikuisia, jotka harjoittelevat töiden ja opiskeluiden ehdoilla. Lähtökohdat onnistumiseen ja onnistumisen mittaritkin ovat siis varsin kirjavat.

Valtaosalla on kuitenkin vahva halu ottaa itsestään mittaa sekä halu kehittyä ja kasvaa hiihtäjänä. Moni tavoittelee myös tulevaisuudessa kansainvälisiä kisoja.

Vuokatissa kilpailivat myös kaksi  XC Party Masteria: edellisen kauden lopussa hyvään iskuun itsensä virittänyt Ida Meriläinen ja haastavan kesäkauden kanssa kamppaillut Aija Söyrinki. Molemmat ovat todella positiivisia, tavoitteellisia ja energisesti urheiluun suhtautua nuoria naisia ja voisi kuvitella, että kisat menevät itsestään nappiin omien kykyjen ylärajoilla.

Niinhän sitä luulisi!

Urheilijan mielen voima jatkuvassa puntarissa

Urheilussa kohistaan usein rasvaprosenteista ja ulkonäöstä. Urheilijat ovat jatkuvan arvostelun kohteena. Välillä naisurheilijoilla voi median ja yleisön mielestä olla liian paljastavat tai toisaalta vaatteet eivät paljasta pintaa riittävästi.

Fyysisen olemuksen lisäksi urheilijan työkaluna ja arvioinnin kohteena on oma mentaliteetti aamusta iltaan, päivästä toiseen ja viikosta viikkoon. Tiedätkö mikä on mentaliteetti? Se tarkoittaa yksilön asennetta, mielenlaatua ja ajattelutapaa. 

Sanomattakin on selvä, että urheilijan takoessa menestystä, ennätyksiä ja treenejä ilman vammoja, mentaliteetti huitelee pilvissä. Entäs sitten kun on epäonnistuttu, niin kuin Ida nyt Vuokatin kisoissa? Epäonnistuneen kisaviikonlopun jälkeen Idan ajatuksissa pyörii:

“On harjoiteltu puoli vuotta paremmin kuin koskaan, ollakseen huonompi kuin koskaan!”  Silloin mentaliteetti on kovilla.

Ennätykset mattotestissä, onnistunut harjoituskausi ja kovat testitulokset eivät näkyneet ladulla millään tavalla, mikä oli Idalle valtava pettymys.

 

Onnistunut kesäharjoittelu nosti odotuksia

Huhtikuun lopusta marraskuun alkuun Idan harjoittelu on sujunut hyvin, lukuun ottamatta elokuun hitaasti parantunutta viisaudenhampaan poistoa. On taottu hyviä tuloksia seurantakontrolleissa ja ennätyksiä mattotestissä. Mentaliteetti on ollut pilvissä ja fokus treeneissä ja tavoitteissa.

Miten meni?

”Ne edellä mainitut tavoitteet olivat viime viikonlopun kisassa realistisesti korkealla. Kun sprintissä eräpaikkaa 30 parhaan joukossa ei saavutettu, eikä normimatkalla kellokaan tykännyt minusta, voisi kysymykseen vastata, että eipä hyvin mennyt.

Positiivisiakin asioita löytyi, mutta päällimmäisenä jäi mieleen pettymys. Onneksi olen saanut omasta yhteisöstä tukea ja kannustusta, joten mentaliteetti on nostettu jo pohjamudista takaisin maan pinnalle.” – Ida

Epäonnistumisiin suhtautuminen Suomessa

Tällaisissa tapauksissa kun ei tule menestystä, punnitaan urheilijan itsensä lisäksi urheiluseurajohtajien, valmentajien ja muiden yhteistyökumppanien arvoja ja yhteistyökykyä. Eli sitä pyritäänkö tukemaan, kannustamaan ja oppimaan epäonnistumisista vai etsitäänkö syyllisiä? Tullaan siihen, kuinka epäonnistumisiin tai pettymyksiin suhtaudutaan.

Tässä on kyse kulttuurista. Suomen, kaupunkien ja urheiluseurojen sekä median kulttuurista.

Aija oli tyytyväinen omaan hiihtoviikonloppuun. Television selostajat eivät tienneet Aijan kesällä kokemistaan haasteista ja siitä huolimatta tapahtuneesta kehityksestä. Aija onnistui omien sanojensa mukaan hyvin omassa sprintissä. Viestissä Aijan joukkue hiihti hopeaa. Kuva: Päivi Lohikoski

Viestinnän ilmapiiri

Naisten viestissä sunnuntaina selostettiin Aijan hiihtoa ja tuotiin viiltävästi esille: “Aija on selvästi tiimin heikoin lenkki.

Kuka haluaisi itsestään työelämässä esiin kansallisessa mediassa vastaavan kommentin: “Henkilö XX on pankkitoimihenkilöiden Etelä-Pohjanmaan konttorin heikoin lenkki.” XX menettäisi kasvonsa ja tällainen olisi vähintäänkin epäempaattista, työelämässä asiatonta, jopa kiusaamista.

Jostain syystä urheilussa tämä on ihan ok.

No oletetaan, että näin on: pankkihenkilö XX on tällä hetkellä heikoin lenkki. Hän on ehkä vasta aloittanut tai kohdannut muita haasteita elämässään. Eikö koko pankkitoimihenkilöiden yhteisöä vie eteenpäin enemmän menestystarinoiden ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen ja tuen tarjoaminen muille, juuri niille heikoimmille?

Esim: “Sijoitusosaston NN on käynyt viime vuonna kolmesti ulkomailla koulutuksessa ja lisäksi hänellä on henkilökohtainen mentori työpaikallaan, joka auttaa käytännön ongelmissa ja tukee urakehityksessä.” Niinpä NN on nyt sijoittamisen ykköstykki. ”Ehkä meidän pitäisi jatkossa pyrkiä saamaan myös muille yhtä hyvät resurssit ja tuet käyttöön ja sitä kautta nostamaan koko tiimin suorituskykyä?”

Aija on nuori nainen, joka on jo tottunut kovaan palautteeseen, eikä tietysti välitä liikaa tällaisesta. Kommentti silti vihlaisi.  Mitäpä, jos hän saisikin kannustusta ja tukea, jopa mediassa?

Mitä luulette: lähtisikö seuraavaan kisaan vahvempi Aija? Puhumattakaan siitä, että resurssien ja yhteistyökumppanien hankinta olisi helpompaa, kun vahvalle tekemiselle ja motivaatiolle saisi tukea?

Kun katsotaan ja kuunnellaan ruotsalaisten, norjalaisten tai amerikkalaisten puhetta omistaan, siellä mieluummin nostetaan uusia sankareita ja tähtiä, kuin katsotaan kuka nousee tuhkasta negatiivisuudesta huolimatta.

Viestinnän ilmapiirin positiiviset vs. negatiiviset tunnusmerkit

Päivin viestinnän palveluissa viestinnän ilmapiirimittauksia tehdään yrityksissä. Minkälainen sinun urheiluseurasi viestinnän ilmapiiri on? Minkälainen ilmapiiri on TV -lähetyksissä?

Suomalainen asenne menestystä ja toisaalta epäonnistumista kohtaan urheilussa on alkeellinen eikä auta nostamaan uusia tähtiä pinnalle. Siitä huolimatta niitä kuitenkin välillä pinnalle putkahtelee. Mutta miten?

Jatkuvan oppimisen asenne vie pitkälle näissä tilanteissa. Urheilu on 90% kovaa työtä ja pettymyksiä ja vain 10% isoja ja pieniä onnistumisia.  Siksi on selvää, että kasvun asenne on tärkeä niin urheilijalla kuin urheilun ympärillä toimivalla yhteisöllä.

Pitäisi katsoa rauhassa epäonnistumisten syyt rakentavassa hengessä ja toimia niiden mukaan kohti uusia tavoitteita ongelmia ratkoen. Kasvun ja elämänmittaisen oppimisen asenteella pärjää pitkälle. Urheilun pelissä ei kukaan pärjää yksin ja vain paras joukkue voittaa.

Resilienssi urheilijan taitona

Resilientti ihminen kestää paremmin epäonnistumista ja hankalia vaiheita elämässä. Hän myös palautuu nopeammin elämän äkillisistä muutoksista ja pysyy toimintakykyisenä helpommin kuin muut. Resilienssi on urheilijan ominaisuuksista tärkeimpiä siinä missä oikea hiihtotekniikka, kestävyys tai voima.

Ympäristö on todella tärkeä resilienssin kehittymiselle. Haasteiden ja vastoinkäymisten  kokeminen, ja niihin tuen saaminen lapsuudesta nuoruuteen ja siitä aikuisuuteen kasvattaa resilienssiä. Toisin sanoen ihmisen luottamus omiin kykyihin ja verkostoon kasvaa. Jos tukea ei saa, niin luottamus alkaa rapautua ja riskinottokyky pienenee. Se on huono kierre urheilijalle sekä urheiluseuralle.

Näin urheilija kehittää omaa resilienssiä

  • Vaali ystävyyssuhteita ja muita suhteita läheisiin ihmisiin. Vietä aikaa ihmisten kanssa. Pienikin myönteinen ihmiskontakti ja läheisyys ja tsemppiviestit auttaa. Ole ystävä muille, hekin ovat sitä sinulle. Ystävien kanssa elämä on helpompaa!
  • Itke kun itkettää ja puhu avoimesti ja luottamuksellisesti muiden kanssa. Joukkuelajeissa huippufiilikset ja pettymykset koetaan yhdessä, mutta liian moni yksilöurheilija jää yksin tunteidensa kanssa. Jos läheltä ei löydy sopivia ja luotettavia henkilöitä, rakenna itse oma yhteisösi.
  • Hyvä ja laadukas uni parantaa, lievittää stressiä ja auttaa monin tavoin henkisesti ja fyysisesti. Huolehdi rankkoina aikoina säännöllisestä unirytmistä ja vältä iltaisin kännyköitä, läppäreitä ym. eli rauhoita illat.
  • Optimisti pärjää. Pyri keskittymään onnistumisiin ja niihin asioihin, jotka ovat kunnossa. Puutteisiin ja ongelmiin on aika tarttua, kun voimavarat ovat siihen riittävät. Usein alipalautuneena ei voimavaroja löydy riittävästi. Niinpä huolehdi ensin palautumisesta ja sitten kääri hihat!
  • Elä itsesi näköistä elämää. Voit valita ystävät ja elämänkumppanisi, niinpä valitse ne huolella. Ota lähelle vain ihmisiä, jotka tuovat positiivista energiaa elämääsi. Poista negatiivisuutta tuovat hyväksikäyttäjät.  Voit myös valita miten aikaasi käytät ja missä aikaa vietät. Niinpä omien arvojen mukaan eläminen tuo hyvinvointia ja lisää onnellisuutta.
Idan hiihtokausi sai ankean startin, mutta se pettymys on jo käyty läpi, keskusteltu, ja katse on suunnattu seuraaviin kisoihin.

Miten sinä selviät pettymyksistä? Milloin viimeksi olet kannustanut kaveria? Minkälaista ilmapiiriä sinä luot ympärillesi? XC Party on urheilun kemufiiliksen ja yhteisöllisyyden kannalla ja meidän missio on kannustaa urheilijoita ja kuntoilijoita omalla polullaan, olipa podium sitten kuinka kaukana tahansa.

Tekemisen ilo ja rakkaus lajiin saa ihmisen ponnistelemaan kehittyäkseen, se on elämäntapa ja ilon lähde olitpa sitten kilpaurheilija tai kuntoilija.

Tiimissä pitää olla sallittua näyttää omia heikkouksia, vahvuuksia ja puhua asioista avoimesti. Viestinnän ilmapiirin rakentamiseen osallistuvat kaikki. Kuva: Mikko Halonen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *